Nälkä, tervetuloa takaisin! - Päivä #8

Muistatteko tämän tyypin? Ei ole paljoa Pikku nälkää näkynyt viime aikoina, kunnes se mokoma palasi viime viikolla takaisin luokseni. Ihanaa!

Miten sitä voikaan olla kaivannut näin paljon nälän tunnetta, ei sitä kiljuvaa nälkää, vaan sellaista pientä vatsanpohjaa kutittelevaa tunnetta. Aamianen on mukavampi nauttia tyhjään vatsaan, joka huutaa ruokaa, kuin sellaiseen edellisillan mässytysturvotuksen päälle. Olo on paljon kevyempi ja energisempi kuin jatkuvasti kylläisenä, sekä uni tulee paljon paremmin kun ei ole nukkumaan mennessä tukala olo.

Sokerin kaipuu on ollut tänään tiessään, johtunee varmasti siitä, että ensimmäisen viikon rajapyykki on ylitetty. Tuntuu, että olisin jo kirjoittanut tätä blogiakin vaikka kuinka kauan! Ei siis huonolla tavalla, vaan olen sinut blogini kanssa, sen pariin tuleminen ei tunnu enää niin vieraalta. Olen iloinen, että olen saanut muutamia lukijoitakin, vaikka en tiedä keitä olette, niin minusta tuntuu, etten voi jättää laihdutusprojektiani kesken, sillä muuten pettäisin teidät :D

Lyhyesti siis: Tänään on ollut hyvä päivä ja toivottavasti huomenna on vielä parempi.

Huomiseen!

1. Viikkopunnitus

Nyt se on koettu, ensimmäinen viikkopunnitus. Ihan olen tyytyväinen tulokseen.

Lähtöpaino: 120,6 kg
Paino nyt: 118,1 kg
Muutos: - 2,5kg

Tästä on hyvä jatkaa. Palataan asiaan illalla.

Hyvää alkavaa viikkoa!

Kaupassa käynnin vaikeudesta - Päivä #7

Ensimmäinen viikko lähenee jo loppuaan, menipä se nopeasti. Huomenna onkin jännitävä päivä, meinaan viikkopunnitus. Näin ei ole montaa kertaa elämässäni tapahtunut, että oikein odotan vaa'alle astumista.

Kaupassa käynti on kyllä tällä hetkellä tylsää. Yritän väistellä houkutuksia parhaan kykyni mukaan, haen tarpeelliset ja poistun pikimmiten paikalta. Tiedän, että tämäkin helpottaa ajan kanssa ja kauppareissuista tulee jälleen mukavia kokemuksia, mutta tämä siirtymävaihe on tuskallisen tylsä. Kaupoissa on ihanaa tutkia, hypistellä ja katsella erilaisia tuotteita, sekä miettiä mitä kaikkea niistä voisi tehdä.

Houkutusten väistely kaupassa on kyllä haastavaa. Leipäosasto on yksi pahimpia, pullaa, piirakkaa, vastapaistettua leipää. Juustohyllyssä suklaatuorejuustoa. Luomuhyllyllä luomusuklaata. Kekseille on varattu kokonaan oma hyllynsä. Maito-osaston sokerittomat tuotteet voi laskea kahden käden sormilla, sokerillisiin ei riitä sormet ja varpaat yhteensä. Makeisia on sen valtavan makeisosaston lisäksi ripoteltu pitkin ja poikin myymälää, että olisi mahdollisimman helppoa napata kärryyn muutama patukka. Sipsejä ja naksuja on joka lähtöön, äläkä hei unohda ostaa jäätelöä matkalla kassalle. Jos nyt kuitenkin vähän suklaata, tähän kassalle ollaan laitettu myyntiin, ettei vaan pääse unohtumaan.

Laskin tuossa huvikseni foodiesta, että Kannelmäen Prismassa on 273 erilaista makeisvaihtoehtoa, poisluettuna pastillit ja purukumit. 273! Enkä laskenut tuohon myöskään jäätelöitä mukaan.
169 eri sipsi ja snacks vaihtoehtoa. Hulluutta.

Noh, kaupassa on kuitenkin pakko käydä ja houkutukset kohdata. Voimia kaikille houkutusten voittamiseen!

Marina lauantai - Päivä #6

Jos eilen oli vaikea päivä, on tänään mieliteot potenssiin kymmenen eilisestä! Siis miksi, oi miksi pitää olla mielitekoja. Tokihan tämä on rangaistus kaikista niistä syödyistä suklaapatukoista, mutta silti, voi vittu sentään. Oli pakko tulla tänne kirjoittelemaan, etten kipittäisi päätä pahkaa lähikauppaan ostoksille. Enkä kyllä varmasti pysähtyisi HeVi-osastolle.

Ajattelin, että voisin vaikka fiilistellä niitä asioita mitä pienempi olemus tuo tullessaan.

1. Voisin käyttää legginssejä - Uskokaa tai älkää, tämä on yksi suurimpia haaveitani. Saattaa kuulostaa naurettavalta, mutta tätä odotan ehkä eniten.

2. Voisin juosta vaivattomasti - Joo o, voihan lihavakin juosta, mutta se on oikeasti äärettömän epämukavaa. Enkä puhu ainoastaan riittämättömästä kunnosta, vaan tarkoitan sitä läskin lätinää ja hyllyntää.

3. Voisin tehdä kuperkeikkoja - Lapseni oppi juuri tekemään kuperkeikan. Voi kuinka tahtoisinkaan tehdä niitä hänen kanssaan.

4. Voisin käydä salilla - Kyllä, minä kuulun näihin heikon itsetunnon ihmisiin, etten oikeasti kehtaa käydä salilla näin paksuna. Jotenkin se ajatus mennä salille räpistelemään kuin kala kuivalla maalla saa minut voimaan pahoin.

5. Ei tarvitsi miettiä painorajoja - Vituttaa miettiä "Mikäs se jumppapallon painoraja taas olikaan?" tai "Voinko istua tuolle tuolille vai hajoaako se?"

6. Arvostaisin itseäni - Inhoan itsessäni tätä piirrettä, että luokittelen itseni ihmissaastaksi, koska olen lihava. Enhän minä muitakaan lihavia väheksy tai inhoa, ainoastaan itseäni. Voisin myös joskus rentoutua ja olla kokoajan ajattelematta mitä muut ovat minusta mieltä (ihan kuin olisin joku maailman napa, että muita ihmisiä kiinnostaa ajatella minua).

Tällaista marinaa tänään, huomenna lupaan olla hyvällä tuulella ja kirjoittaa jotain mukavaa.

Huomiseen!

Tämä kuva saa aina hymyilemään

Päivä #5

Tänään teatraalisesti dieettini kunniaksi tyhjensin kaapit herkuista ja soitin veljeni hakemaan ne kotiinsa. Mieheni oli sitä mieltä, että herkut pitäisi heittää roskiin, mutta kauhistuin tuollaisia ehdotuksia. Rakkaiden suklaideni elämäntehtävä on tuottaa mielihyvää jollekkin (tai useammalle, jos haluaa jakaa), eikä muussaantua roska-auton puristimeen.

Tänään on ollut paljon kamppailua mielitekojen kanssa, olen moneen otteeseen rampannut keittiössä katselemassa kaappien sisältöä. Ei sinne kaappeihin mitään ilmesty vaikka kuinka tuijottaisi. Joka kerta olen ylpeä itsestäni, kun poistun keittiöstä tyhjin käsin, sillä kuten jokainen laihduttava tietää, voi syömishimo olla ylitsepääsemätön. Siksi en halua korvata epäterveellistä napostelua terveellisellä vaihtoehdolla, koska silloin en opi pois jatkuvan syömisen kierteestä, vaan ainoastaan ylläpitäisin huonoa tapaani syödä jatkuvasti. Ruokaa ainoastaan ruoka-aikoina.

Tämä saattaa kuulostaa omituiselta nillittämiseltä ja selittelyltä sellaisen mielestä, jolla ei ole tämän osa-alueen kanssa ongelmia, mutta miten voi olla niin tuskainen olo ilman napostelua? Tuntuu melkein samalta kuin tupakointia lopettaessa, jonka lopetin kertalaakista.

Tiedän, että tämä olo menee ohi noin kuukaudessa, kunhan oppii pois vanhoista tavoista ja pääsee eroon sokerikoukusta, mutta kuukausi saattaa joskus tuntua todella pitkältä ajalta...

Korviketta napostelulle part.2 - Päivä #4

Tämä on klassikko - Kuppi teetä ja kynttilänvalo! Toimii.

Itse suosin vihreää teetä sen maun ja lukuisten terveyshyötyjen vuoksi. Vihreän teen oikea haudutuslämpötila on 70 - 80°ja haudutusaika 2-4 min.

Vihreä tee mm.

- Nopeuttaa rasvan palamista

- Ehkäisee syöpasolujen kasvua

- Alentaa kolesterolia

- Suojaa sydäntä ja verisuonia

- Alentaa kohonnutta verenpainetta

- Ehkäisee pahanhajuista hengitystä sekä kariesta

- Estää virusten leviämistä

- Ehkäisee Parkinsonin tautia

- Hidastaa vanhenemista ja muistin heikkenemistä

- Rentouttaa mielen

Olen hurahtanut erilaisiin kahvi- ja teekuppeihin. Tämän hetkinen suosikkini on kuvassa oleva Muurlan emalinen Nalle Puh-kuppi. Valitsen kaappiini nykyään kuppeja, jotka hivelevät silmiä ja saavat hymyilemään, sillä sellaiset saavat paremmalle tuulelle myös niinä huonoina aamuina. En voisi enää kuvitellakkaan juovani aamukahviani jostain perus valkoisesta Teemasta, aamuisin on ihana fiilistellä valitsemalla päivään sopiva kuppi.

Hyvää uutta elämää!

Nyt kun vuosi vaihtui, astui voimaan monen uuden vuoden lupaus terveellisemmästä elämästä ja laihtumisesta. Kävin ryöstöretkellä netissä ja haluaisin jakaa saaliin kanssanne.

Muutamia imeliä fitspiration kuvia, joissa piilee totuus, olkaa hyvä.

Seuraava kuva aiheutti allekirjoittaneessa tirskuntaa.